Wärtsilä‑yhtiön historia
Wärtsilän teollisuuden syntymäpäivänä pidetään 12. helmikuuta 1834, jolloin pastori Gustaf Löfström sai luvan rakentaa sahalaitoksen Värtsilän kosken partaalle. Vuonna 1836 saha siirtyi Nils Ludvig Arppen omistukseen, ja hänen johdollaan toiminta laajeni rautateollisuuteen.
Vuonna 1850 Arppe sai luvan perustaa kaksi masuunia järvi‑ ja suomalmin sulattamista varten. Vuonna 1885 rakennettiin Siemens‑Martin‑uuni, joka ainoana maailmassa jalosti takkirautaa järvimalmista. Wärtsilän teollisuus työllisti enimmillään toistatuhatta henkeä Värtsilässä. Sodan myötä tehdasalue jäi Neuvostoliitolle, ja toimintaa jatkettiin Uudessa‑Värtsilässä.



