Aprpen pihapiiri
Ent. kunnantoimisto
Värtsilän kunnantalo valmistui 1957. Talossa oli myös asuntoja. Rakennuksen päässä oli talli paloautolle. Värtsilän kunta liittyi Tohmajärven kuntaan 2005, jolloin varsinainen Värtsilän kunnan toiminta rakennuksessa päättyi. Vuodesta 2011 rakennus toimi Värtsilän kylätalona. 66 vuotias rakennus purettiin Tohmajärven kunnan toimesta vuonna 2023.
Arppen aitta
Wärtsilän rautatehtaan perustajan vanhin poika ja hänen työnsä jatkaja Edvart (1841-1897) omisti Niiralan Hovin 1880-luvulla. Hovi siirtyi Värtsilän kunnan omistukseen vuoden 1920 alusta. Sen tiluksilla toimi kunnan maatila, ja sotien jälkeen sinne rakennettiin kunnantoimisto.
Pihapiirissä on säilynyt hirsirakennus, jota kutsutaan Arppen aitaksi. Sen uskotaan olevan Edvartin ajoilta. Yhteen sen huoneista on kotiseutuyhdistys koonnut museoesineistöä, jota ovat lahjoittaneet pitäjäläiset. Osa on maatilalta, joka lakkautettiin 1980-luvulla.
Aitan hirret ovat ilmeisesti piilukirveellä veistettyjä. Joskus aikaisemmin rakennuksessa on ollut viljasiiloja, jotka on purettu pois. Säkit raahattiin rappuja ylös yläkertaan ja tyhjennettiin luukusta siiloihin.
Esineistö koostuu lähinnä maatalouden ja kodin tarvekaluista. Vanhimpia esineitä lienee Kukkolammen pohjasta löydetty yksipuinen ruuhi.
Pihapiirissä oleva ns. renkitalo lienee myös Arppen aikaisia rakennuksia. Sen alla sijaitsee punatiileistä holvattu kellari, jossa säilytettiin perunoita ja juureksia.
”Kellari oli erittäin hyvä, siellä vallitsi tasainen lämpö kesät talvet. Se kannattaisi kunnostaa”, Mantsinen sanoi. Renkitalon yläkerrassa on yhä sota-aikana kuivattua kessua.
Navetta
Arppen pihapiirin suurin rakennus on navetta. Rakennus toimi mm. Värtsilän kunnan aikana maatilan päärakennuksena.
Nykyisin rakennuksessa toimii Värtsilän kesäteatteri (yläkerrassa) ja Värtsilän Nuorisoseuran Ekotori (alakerrassa).
Viljamakasiini
Viljamakasiinissa toimii kesäisin kahvio kesäteatterin esityksien väliajalla.
Renkitupa
Arppen pihapiirissä sijaitsee myös ns. renkitupa jossa asuivat työntekijät jotka työskentelivät mm. aikanaan Värtsilän kunnan maatilalla.
Myllymuseo
Myllymuseo, Värtsiläntie 367 b. Avoinna heinäkuussa ma-pe klo 12-16.
Mylly on rakennettu nykyiselle paikalleen vuonna 1938. Se sijaitsee entisillä Niiralan Hovin mailla, jotka kuuluivat Nils Ludvig Arppen, Wärtsilän teollisuuden perustajan, vanhimmalle pojalle Nils Edvard Josefille 1880-luvulla.
Värtsilän kunta osti Niiralan Hovin vuoden 1920 syksyllä Värtsilän Työväen- ja Pienviljelijäin Osuusliikkeeltä. Vuonna 1921 päätettiin perustaa Niiralan tilalle saha ja mylly. Hanke toteutui jo samana vuonna. Ilmeisesti alkuvaiheessa sähköenergia saatiin Oy Wärtsilä Ab:lta.
Tilalla oli alkuaan suuri noin 100 hehtaarin peltoala. Navetassa oli lypsykarjaa, lihakarjaa, hevosia ja sikoja. Ensimmäisenä tilanhoitajana vuodesta 1925 toimi Vilho Mäenpää. Myllyssä teränasettajina ovat toimineet mm. Tauno Pitkänen ja Kalle Tuovinen. Mylläreinä ovat toiimineet mm. Kalle Tuovinen, Unto Havukainen, Pentti Väänänen ja Aarno Varonen.
Ennen sotia ns. Uudenkylän myllyn merkitys ei ollut kovin keskeinen, koska ympäristössä oli muitakin jauhatuspaikkoja. Vanhassa Värtsilässä toimi esim. Monton mylly, josta on tuotu jauhinkivi Värtsilän Myllymuseoon. Jo ennen sotia tässä myllyssä oli suurta ihmetystä herättänyt, sähköä tuottava turbiini, joka oli kiinnitetty vesirattaaseen. Sen oli rakentanut Värtsilän tehtailla työskennellyt Antti Koljonen.
Sodan jälkeen, vanhan myllyn jäätyä rajan taakse, myllyn palveluja käyttivät yhä enemmän niin liikkeet kuin yksittäiset viljelijätkin. Jauhattajia oli Saarivaarasta ja Kaurilasta saakka. Elintarvikkeiden säännöstely kesti vuoteen 1948 saakka, jolloin jokaiselle kotitaloudelle tehtiin arvio omaan käyttöön tulevasta viljasta. Loput viljat oli luovutettava kansanhuollolle.
Myllärin työrupeama saattoi kestää useita öitä ja päiviä yhtä mittaa. Lisäksi mylläri joutui työskentelemään enimmäkseen öisin, koska sahaa ja myllyä pyörittävän 22 kilowatin sähkömoottorin teho ei riittänyt molempiin tarpeisiin. Sahallakin oli silloin toistakymmentä työntekijää.
Pentti Väänänen aloitti myllärinä vuonna 1952. Jauhatukset vähitellen vähenivät kotitarvemyllyjen yleistyessä. Vuonna 1973 mylly suljettiin ja sitä käytetiin enää satunnaisesti kunnan tilan tarpeisiin.
Kunnan tila lopetti toimintansa vuonna 1986. Vuonna 1978 perustettu Värtsilän kotiseutuyhdistys ry sai myllyn museokäyttöön ja se oli ensimmäistä kertaa näyttelykunnossa vuonna 1983. Museossa oleva rajapaalu luovutettiin museolle vuonna 1988.
Myllymuseossa on näytillä monenlaisia vanhan ajan tavaroita, mm. erilaisia työkaluja.