Värtsilän historia

Värtsilän asutus on peräisin 1400-luvulta. Värtsilä oli 1651 muodostetun Tohmajärven pitäjän yksi kylistä ja sen historia on suuressa määrin Tohmajärven pitäjän historiaa aina vuoteen 1920 saakka, jolloin Värtsilän kylä erosi omaksi pitäjäkseen.

Värtsilän historiaan on vaikuttanut voimakkaasti Wärtsilä yhtiö, jonka johdosta Värtsilä sai voimakkaan teollisuuspitäjän nimen ja maineen joka kantaa ja elää vielä nykyaikanakin!

Värtsilän ja Tohmajärven kunnat yhdistyivät jälleen vuonna 2005.

Wärtsilä yhtiön historia

Wärtsilän teollisuuden syntymäpäivänä pidetään 12.helmikuuta 1834 jolloin Pastori Löfström sai luvan rakentaa sahalaitoksen Tohmajärven kunnassa sijaitsevaan Värtsilän kosken partaalle. Tätä pidetään aikanaan maailmanmaineeseen kohoavan Wärtsilän teollisuuden syntymäpäivänä.

1836 saha siirtyi Nils Ludvig Arpelle joka jatkoi sahatoimintaa useilla eri sahoilla Karjalassa. Arppe rakennutti mm. Suomen ensimmäisen höyrylaivan v. 1833 Puhoksessa Saimaan liikennettä varten. Vuosisadan puolivälissä sahatoiminta hiljeni, ja ainoastaan Wärtsilän saha jäi toimimaan.

Arppe keskittyi rautateollisuuteen. Vuonna 1850 hän sai senaatilta luvan perustaa kaksi masuunia suomalaisen järvi- ja suomalmin sulattamista varten. Vuonna 1885 rakennettiin Siemens-Martin uuni, joka ainoana maailmassa jalosti takkirautaa järvimalmista.

Historiallinen äänitallenne: vierailu Wärtsilän tehtailla keväällä 1934

Tärkeät vuosiluvut:

1834 Wärtsilän saha perustetaan. Wärtsilän teollisuuden syntymäpäivänä pidetään 12.helmikuuta 1834 jolloin Pastori Löfström sai luvan rakentaa sahalaitoksen.
1836 saha siirtyi Nils Ludvig Arppen omistukseen.
1851 Wärtsilän rautatehdas valmistui sahan tilalle.
1859-61 tehtaaseen rakennettiin höyryllä käyvät putlaus- ja valssilaitokset.
Tehdas oli valmistuttuaan alallaan maamme suurin.
1861 Nils Ludvig Arppe kuoli. Arpen perilliset jatkoivat Wärtsilän tehtaan toimintaa.
1879 tehdasliike sai nimen N. Ludv. Arpen perilliset.
1882 yhtiö muutettiin Osakeyhtiö N.L. Arpen Perilliset.
1894 Karjalan rata valmistui välille Sortavala-Joensuu. Rata rakennettiin kulkemaan läheltä Wärtsilän tehdasta.
1895 4 km pituinen pistoraide tehtaalta Värtsilän asemalle.
1898 Sahalla omistajanvaihdoksen myötä saha- ja ruukkiyrityksen nimeksi tulee Wärtsilä Ab
1907 Wärtsilän saha- ja rautateollisuutta jatkamaan perustettiin Ab Wärtsilä Oy.
1908 Saarion koskeen rakennettu voimalaitos aloittaa toimintansa. Wärtsilästä on tullut koskiensa tuottamaa sähköenergiaa hyväkseen käyttävä nykyaikainen sulattamo ja terästehdas.
1910 Perustettiin toinen martinuuni.
1921 Perustettiin kolmas martinuuni.
1926 Huonot ajat koittivat. Krimin sodan päätyttyä raudan hinta laski ja englantilainen rauta valtasi markkinoita Venäjällä. Wärtsilän tehtaiden tuotantoa piti vähentää. Yhtiö suurissa vaikeuksissa, konkurssin partaalla ja yhtiön osakkeet arvottomia.
1926 diplomi insinööri Wilhelm Wahlforss tuli yhtiön toimitusjohtajaksi ja Wärtsilän tehtaiden uusi nousu alkoi. Wahlforssista tuli yhtiön pelastaja ja Suomen teollisuuden suurmies.
1930 valmistui galvanointilaitos, jossa aloitettiin valmistaa rautalankaa.
1931 Wärtsilä konkurssin partaalla. Työläiset suostuvat Wahlforssin ehdotukseen alentaa palkkoja 25 %.
Jo seuraavana vuonna Wärtsilä jakaa ensimmäisen kerran vuosikymmeneen osakkailleen osinkoa.
1932 lankagalvanisoimislaitoksen laajennus, jolloin sen tuotanto täytti koko Suomen tarpeen.
Ab Wärtsilä Oy:n 100-vuotisjuhla 12.4.1934. (Kuva yllä juhlasta). Juhlaa kunnioitti läsnäolollaan mm. Tasavallan presidentti Svinhufvud.
1936 yhtiö hankki osake-enemmistön Kone- ja Silta Oy:ssä, johon kuuluivat Crichtön-Vulcan, Hietaniemen telakka ja Kotkan mekaaninen konepaja.
1938 yhtiön nimi muutettiin Wärtsilä Yhtymä Oy:ksi.
Lue lisää Wärtsilä konsernin historiasta ja kehityksestä yhtiön omilta sivuilta.
Wärtsilän teollisuus työllisti enimmillään toistatuhatta henkeä Värtsilässä toimiessaan.
Värtsilä menetti sodan myötä Wärtsilän tehtaan alueen silloiselle Neuvostoliitolle. Rautasulatto toimintaa jatkettiin Tohmajärven kunnan puolella Uudessa-Värtsilässä.
Valtaosa teollisuustyöväestöstä sijoittui sodan jälkeen pääosin Wärtsilä Yhtymän omiin teollisuuslaitoksiin.

Nils Ludvig Arppe

Nils Ludvig Arppe oli aikansa suurimpia suomalaisia teollisuusmiehiä. Arppe omisti useita sahoja Pohjois-Karjalassa.

Kiteeltä lähtöisin olevan Arppe rakennutti Suomen ensimmäisen höyrylaivan vuonna 1833, josta ruoritatas on muistona Kiteen vaakunassa.

Vuonna 1834 Värtsilään perustettu saha siirtyi 1836 Nils Ludvig Arpen omistukseen. Arppe aloitti rautateollisuuden harjoittamiseen kun hän sai senaatilta luvan perustaa kaksi masuunia suomalaisen järvi- ja suomalmin sulattamista varten vuonna 1850. Tehdas valmistui 1852.

Nils Ludvig Arpen vaikutuksesta Värtsilään perustettiin kansakoulu vuonna 1859, kymmenen vuotta ennen Tohmajärveä.

Wilhelm Wahlforss

Wilhelm Wahlforss, 25.6.1891– 20.6.1969.

Oy Wärtsilä Ab:n toimitusjohtaja vuoden 1920-luvun loppupuolella. Wahlfrossilla oli vankka kokemus rautateollisuudesta jo ennen Värtsilään tuloa. Opintomatkoja Wahlfross oli tehnyt mm. Yhdysvaltoihin v. 1919, Ruotsiin v. 1920 ja Englantiin v. 1926. Vuorineuvos Wahlforss kuului useiden Suomen suuryrityksien johtokuntiin ja sai monia kunnianosoituksia osakseen. Hänen toimintansa koitui siunaukseksi niin Wärtsilän tehtaalle, Värtsilän kunnalle sekä koko Suomelle.

Wahlforss työskenteli mm.

Nobelin tehtaalla insinöörinä Pietarissa
Fiskars Oy:ssä
Turun Rautateollisuus Oy:ssä teknisenä johtajana 1919-1921
Lehtoniemen toimitusjohtajana, 1921-1925

Wahlforss nimitettiin

vuorineuvokseksi 1941
tekniikan kunniatohtoriksi 1949

Kattava tietopaketti Wilhelm Wahlforssista http://fi.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_Wahlforss