Värtsilä tunnetaan mm. näistä
Värtsilän laakso
Värtsilän laakso on kansainvälisesti arvokas IBA-kohde. Muutaman sadan hehtaarin suuruisen laakson ”pohjalla” ovat Sääperinjärvi ja Venäjän puolelle virtaava Jänisjoki sekä Uudenkylänlampi. Laakso on kansainvälisesti arvokas lintualue, Suomen parhaimmistoa.
Jänisjoki
Tohmajärven läpi virtaa kalaisa ja erämaahenkinen Jänisjoki. Jänisjoki on vesiretkeilyreitti, joka soveltuu erinomaisesti kaikille retkeilijöille. Kalastajille Jänisjoki tarjoaa kymmenittäin koskia ja virtapaikkoja. Jokimaisemiin on rakennettu taukopaikkoja, jotka ovat kaikissa luonnossa liikkuvien käytössä.
Sääperin järvi
Sääperi on kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Sääperi on 2,0 kilometriä pitkä, 950 metriä leveä ja sen pinta-ala on 118 hehtaaria eli 1,2 neliökilometriä. Sääperi on peltojen ympäröimä matala järvi Värtsilän kyläkeskuksen koillislaidalla ja valtakunnanrajalla.
Niiralan kansainvälinen raja-asema
Niiralan rajanylityspaikka on saanut vuosittain yli miljoonan rajanylittäjää vuodesta 2010. Vuonna 2010 ylittäjät ylittivät miljoonan rajan, ja vuonna 2013 ennätys oli 1,6 miljoonaa. Vuonna 2017 rajanylittäjiä oli noin 1,2 miljoonaa.
Kesäteatteri
Kesäteatteri toimii ent. Värtsilän kunnan maatilan navetan vintillä. Kesäteatteri toiminta alkoi vuonna 1998. Tunnelmallinen tila sopii myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen, esim. konsertit, häät ja syntymäpäivät.
Värtsilän kirkko
Veikko Larkaksen suunnittelema Värtsilän kirkko (1950), joka rakennettiin vanhan kirkon jäätyä Neuvostoliiton puolelle alueluovutusten yhteydessä.
Valtakunnan raja
Suomen ja Venäjän raja on virallisesti 1 343,6 kilometrin pituinen, josta maarajaa on 1 289,6 km. Rajan ylitys on sallittu ainoastaan vahvistettujen rajanylityspaikkojen kautta.
Hopeakallion lintutorni
Värtsilän Sääperin lintutorni ja Hopeakallion lintutorni ympäröivine peltoaukeineen on yksi Suomen tunnetuimpia lintujen havainnointikohteita. Alueella voi tavata oikeastaan minkä tahansa sisämaassa liikkuvan linnun. Kevätmuuton kohokohtia ovat harvinaiset petolinnut ja suuret hanhiparvet. Kesäyössä pelloilla kuuluu ruisrääkän laulu ja Sääperin pensaikossa heläyttää harvinainen kultasirkku. Värtsilässä on tavattu 265 lintulajia.
Värtsilän vaakuna
Värtsilän ent. kunnan vaakuna valittiin vuonna 2005 Tohmajärven kunnan vaakunaksi kuntaliitoksen yhteydessä. Värtsilän kunnan vaakunan suunnitteli taiteilija Olof Eriksson vuonna 1958. Vaakuna koostuu hopeakentästä, jossa on musta alasin, josta nousee punainen lieska. Vaakunan symboli viittaa Värtsilän vanhaan rautateollisuuteen.
JOULU
Joulumyyjäiset 20.12.2025 klo 10-14 Niiralassa
Merkitse kalenteriisi ja varaa myyntipaikkasi ajoissa Värtsilän Joulumyyjäisiin lauantaina 20.12.2025 klo 10-14. Monenlaista myynnissä, mm. leivonnaisia ja käsitöitä. Joulumusiikkia. Joulupukin vierailu ja SPR:n tarjoama joulupuuro klo 12 alkaen. Myyntipaikkavaraukset Matille puh. 040 586 3802! Tervetuloa!
VÄRTSILÄN KESÄTEATTERI
Värtsilän kesäteatterissa kesällä 2025 - Rollaattorikapina.
Pertti ja Minna ovat vihdoin saaneet Minnan äidin Lepolehdon vanhainkotiin. Ihana rauha laskeutuu mökille. Pian vanhainkodissa syntyy kapina, jota johtaa valeasuinen sika jonka kärsä näyttää vähän liian tutulta! Kapina murtaa hetkessä valtakunnallisen median uutiskynnyksen ja samalla murtuu myös kuva auvoisasta vanhuuden päivistä Lepolehdolla. Pian panttivangiksi joutuvat henkilökunnan lisäksi myös ministeriön erityisasiantuntija ja hänen avustajansa. Poliisin karhuryhmää johtava Sauli Riivistö on tiukan paikan edessä!
VÄRTSILÄ-PÄIVÄT
Värtsilä-päivät - 50 vuotta
Värtsilä-päiviä on vietetty vuodessta 1975 lähtien heinäkuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna.
Toritapahtuma on Arppen pihapiirissä lauantaisin.
Navetan vintillä kesäteatteria ja illalla tanssit.
Värtsilä-päivillä valitaan joka neljäs vuosi vuoden takoja.
