Myllymuseo

Myllymuseo sijaitsee Jänisjoen rannassa. Tälle sivulle lisätään myöhemmin kuvagalleria sekä tarkemmat tiedot museon esineistöstä ja historiasta.

Myllymuseo (avaa kuvan uuteen välilehteen)
Myllymuseo Jänisjoen rannassa.

Värtsilän myllymuseon historiaa

Värtsilän myllymuseo (Uudenkylän mylly) on rakennettu nykyiselle paikalleen vuonna 1938. Mylly sijaitsee Jänisjoen rannalla, entisillä Niiralan hovin mailla, jotka kuuluivat Nils Ludvig Arppen, Wärtsilän teollisuuden perustajan, vanhimmalle pojalle Nils Edvard Josefille 1880-luvulla.

Värtsilän kunta osti Niiralan hovin vuoden 1920 syksyllä Värtsilän Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliikkeeltä. Vuonna 1921 perustettiin Niiralan tilalle saha ja mylly. Sähköenergia saatiin Oy Wärtsilä Ab:lta.

Tilalla oli alkuaan suuri noin 100 hehtaarin peltoala. Navetassa oli lypsykarjaa, lihakarjaa, hevosia ja sikoja. Ensimmäisenä tilanhoitajana toimi Vilho Mäenpää, vuodesta 1925. Myllyssä teränasettajina ovat toimineet mm. Tauno Pitkänen ja Kalle Huovinen. Mylläreinä ovat toimineet Kalle Tuovinen, Unto Havukainen, Pentti Väänänen ja Aarno Varonen.

Ennen sotia Uudenkylän myllyn merkitys ei ollut kovin keskeinen, koska ympäristössä oli muitakin jauhatuspaikkoja. Vanhassa Värtsilässä toimi mm. Monton mylly, josta on tuotu jauhinkivi Värtsilän myllymuseoon.

Myllyssä oli käytössä suurta ihmetystä herättänyt, sähköä tuottava turbiini, joka oli kiinnitetty vesirattaaseen. Turbiinin rakensi Värtsilän tehtailla työskennellyt Antti Koljonen.

Sodan jälkeen, vanhan myllyn jäätyä rajan taakse, myllyn palveluja käyttivät yhä enemmän niin liikkeet kuin yksittäiset viljelijätkin. Jauhattajia oli Saarivaaran ja Kaurilan kylistä saakka.

Elintarvikkeiden säännöstely kesti vuoteen 1948 saakka, jolloin jokaiselle kotitaloudelle tehtiin arvio omaan käyttöön tulevasta viljasta. Loput viljat oli luovutettava kansanhuollolle.

Myllärin työrupeama saattoi kestää useita öitä ja päiviä yhtä mittaan. Lisäksi mylläri joutui työskentelemään enimmikseen öisin, koska sahaa ja myllyä pyörittävän 22 kilowatin sähkömoottorin teho ei riittänyt molempien tarpeisiin. Sahalla oli silloin toistakymmentä työntekijää.

Jauhatukset alkoivat vähentyä kotitarvemyllyjen yleistyessä 50 luvulla. Vuonna 1973 mylly suljettiin ja sitä käytettiin enää satunnaisesti kunnan maatilan tarpeisiin. Kunnan maatila lopetti toimintansa 1986.

1978 perustettu Värtsilän kotiseutuyhdistys ry sai myllyn museokäyttöön ja se oli ensimmäistä kertaa näyttelykunnossa vuonna 1983. Museossa oleva valtakunnan rajan rajapaalu luovutettiin museolle vuonna 1988.

Kuvagalleria

Myllymuseon kuvia (kansio: kuvat/myllymuseonkuvat).

Takaisin ylös