Wärtsilä yhtiö

Wärtsilän teollisuuden syntymäpäivänä pidetään 12.helmikuuta 1834 jolloin Pastori Löfström sai luvan rakentaa sahalaitoksen Tohmajärven kunnassa sijaitsevaan Värtsilän kosken partaalle. Tätä pidetään aikanaan maailmanmaineeseen kohoavan Wärtsilän teollisuuden syntymäpäivänä.

1836 saha siirtyi Nils Ludvig Arpelle joka jatkoi sahatoimintaa useilla eri sahoilla Karjalassa. Arppe rakennutti mm. Suomen ensimmäisen höyrylaivan v. 1833 Puhoksessa Saimaan liikennettä varten. Vuosisadan puolivälissä sahatoiminta hiljeni,  ja ainoastaan Wärtsilän saha jäi toimimaan.

Arppe keskittyi rautateollisuuteen. Vuonna 1850 hän sai senaatilta luvan perustaa kaksi masuunia suomalaisen järvi- ja suomalmin sulattamista varten. Vuonna 1885 rakennettiin Siemens-Martin uuni, joka ainoana maailmassa jalosti takkirautaa järvimalmista.

1836 saha siirtyi Nils Ludvig Arpelle joka jatkoi sahatoimintaa useilla eri sahoilla Karjalassa. Arppe rakennutti mm. Suomen ensimmäisen höyrylaivan v. 1833 Puhoksessa Saimaan liikennettä varten. Vuosisadan puolivälissä sahatoiminta hiljeni,  ja ainoastaan Wärtsilän saha jäi toimimaan.

Arppe keskittyi rautateollisuuteen. Vuonna 1850 hän sai senaatilta luvan perustaa kaksi masuunia suomalaisen järvi- ja suomalmin sulattamista varten. Vuonna 1885 rakennettiin Siemens-Martin uuni, joka ainoana maailmassa jalosti takkirautaa järvimalmista.

wartsila_aktiebolaget

wartsilan tehdas

Tärkeät vuosiluvut:

  • 1834 Wärtsilän saha perustetaan. Wärtsilän teollisuuden syntymäpäivänä pidetään 12.helmikuuta 1834 jolloin Pastori Löfström sai luvan rakentaa sahalaitoksen.
  • 1836 saha siirtyi Nils Ludvig Arppen omistukseen.
  • 1851 Wärtsilän rautatehdas valmistui sahan tilalle.
  • 1859-61 tehtaaseen rakennettiin höyryllä käyvät putlaus- ja valssilaitokset.
    Tehdas oli valmistuttuaan alallaan maamme suurin.
  • 1861 Nils Ludvig Arppe kuoli. Arpen perilliset jatkoivat Wärtsilän tehtaan toimintaa.
  • 1879 tehdasliike sai nimen N. Ludv. Arpen perilliset.
  • 1882 yhtiö muutettiin Osakeyhtiö N.L. Arpen Perilliset.
  • 1894 Karjalan rata valmistui välille Sortavala-Joensuu. Rata rakennettiin kulkemaan läheltä Wärtsilän tehdasta.
  • 1895 4 km pituinen pistoraide tehtaalta Värtsilän asemalle.
  • 1898 Sahalla omistajanvaihdoksen myötä saha- ja ruukkiyrityksen nimeksi tulee Wärtsilä Ab
  • 1907 Wärtsilän saha- ja rautateollisuutta jatkamaan perustettiin Ab Wärtsilä Oy.
  • 1908 Saarion koskeen rakennettu voimalaitos aloittaa toimintansa. Wärtsilästä on tullut koskiensa tuottamaa sähköenergiaa hyväkseen käyttävä nykyaikainen sulattamo ja terästehdas.
  • 1910 Perustettiin toinen martinuuni.
  • 1921 Perustettiin kolmas martinuuni.
  • 1926 Huonot ajat koittivat. Krimin sodan päätyttyä raudan hinta laski ja englantilainen rauta valtasi markkinoita Venäjällä. Wärtsilän tehtaiden tuotantoa piti vähentää. Yhtiö suurissa vaikeuksissa, konkurssin partaalla ja yhtiön osakkeet arvottomia.
  • 1926 diplomi insinööri Wilhelm Wahlforss tuli yhtiön toimitusjohtajaksi ja Wärtsilän tehtaiden uusi nousu alkoi. Wahlforssista tuli yhtiön pelastaja ja Suomen teollisuuden suurmies.
  • 1930 valmistui galvanointilaitos, jossa aloitettiin valmistaa rautalankaa.
  • 1931 Wärtsilä konkurssin partaalla. Työläiset suostuvat Wahlforssin ehdotukseen alentaa palkkoja 25 %.
    Jo seuraavana vuonna Wärtsilä jakaa ensimmäisen kerran vuosikymmeneen osakkailleen osinkoa.
  • 1932 lankagalvanisoimislaitoksen laajennus, jolloin sen tuotanto täytti koko Suomen tarpeen.
  • Ab Wärtsilä Oy:n 100-vuotisjuhla 12.4.1934. (Kuva yllä juhlasta). Juhlaa kunnioitti läsnäolollaan mm. Tasavallan presidentti Svinhufvud.
  • 1936 yhtiö hankki osake-enemmistön Kone- ja Silta Oy:ssä, johon kuuluivat Crichtön-Vulcan, Hietaniemen telakka ja Kotkan mekaaninen konepaja.
  • 1938 yhtiön nimi muutettiin Wärtsilä Yhtymä Oy:ksi.
  • Lue lisää Wärtsilä konsernin historiasta ja kehityksestä yhtiön omilta sivuilta.
  • Wärtsilän teollisuus työllisti enimmillään toistatuhatta henkeä Värtsilässä toimiessaan.
  • Värtsilä menetti sodan myötä Wärtsilän tehtaan alueen silloiselle Neuvostoliitolle. Rautasulatto toimintaa jatkettiin Tohmajärven kunnan puolella Uudessa-Värtsilässä.
  • Valtaosa teollisuustyöväestöstä sijoittui sodan jälkeen pääosin Wärtsilä Yhtymän omiin teollisuuslaitoksiin.

 

Suoturpeella käyvä masuuni kuvassa keskellä 1920-luvulla.   Kuva: Museovirasto.

Suoturpeella käyvä masuuni 1920-luvulla. Kuva: Museovirasto.

Suoturpeella käyvä masuuni 1920-luvulla. Masuuni oli korkeatasoinen ja tuotto parempi kuin muissa Suomen masuuneissa. Tuotanto oli n. 7500 kg vuorokaudessa. Markkinat olivat hyvät johtuen mm. ns. Itämaisesta sodasta, (Krimin sota). Raudalla oli kova kysyntä ja siitä sai hyvän hinnan. Vientikauppaa harjoitettiin eniten Pietariin (ent. Leningrad). Kunta kukoisti ja kasvoi. Krimin sodan päätyttyä tilanne muuttui, raudan hinta laski ja englantilainen rauta valtasi markkinoita Venäjällä. Wärtsilän tehtaiden tuotantoa piti vähentää.

 

 

Wärtsilä yhtiön tehtaankonttori kosken äärellä Värtsilässä.

Wärtsilä yhtiön tehtaankonttori kosken äärellä Värtsilässä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tehtaan 100 vuotisjuhlat maaliskuussa 1934. Pöydän päässä vasemmalla toimitusjohtaja Wahlforss. (Kuvan om. Veikko Rouvinen)

Tehtaan 100 vuotisjuhlat maaliskuussa 1934. Pöydän päässä vasemmalla toimitusjohtaja Wahlforss. (Kuvan om. Veikko Rouvinen)

 

One Response to Wärtsilä yhtiö

  1. CV sanoo:

    Zilliavuksen kirjan mukaan alimmassa kuvassa ei vietetä tehtaan 100-vuotisjuhlia vaan rautasulaton 75-vuotisjuhlia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.